On yli miljoona hyvää syytä ottaa influenssarokote
Mikä on sinun syysi ottaa influenssarokote?
Yli miljoona suomalaista kuuluu johonkin influenssan riskiryhmään.a
Heillä on suurentunut riski vakavalle tautimuodolle.b
Joka vuosi keskimäärin 350–1400 suomalaista kuolee influenssaan.c
Meidän on tärkeää huolehtia itsestämme ja toisistamme.
Rokottautumalla voit suojautua influenssaa vastaan.
- Yli 65-vuotiaat
- Alle 7-vuotiaat lapset
- Raskaana olevat naiset
- Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
- Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö
- Vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri
- Varusmiespalveluksen aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
- korvatulehdukset
- keuhkokuume
- sivuontelotulehdukset.
- Sydäninfarktin riski on kuusinkertainen viikon ajan influenssainfektion jälkeen.
- Aivohalvauksen riski on kolminkertainen noin kahden viikon ajan influenssainfektion jälkeen.
- astmakohtaukset
- astman paheneminen
- muut akuutit hengitystiesairaudet
- keuhkokuume.
- 3–6 kertaa enemmän sairaalahoitoja
- 6 kertaa enemmän kuolemantapauksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee vuosittaista influenssarokotusta riskiryhmille. Seuraavat ryhmät ovat oikeutettuja saamaan kansallisen rokotusohjelman maksuttoman influenssarokotuksen:
65-vuotta täyttäneet kuuluvat influenssan riskiryhmään. Vanhetessa elimistön vastustuskyky eli kyky taistella taudinaiheuttajia vastaan heikkenee. Siksi ikääntyneillä on kohonnut riski saada influenssan vakavia jälkitauteja. Jopa 90 % influenssan tai sen jälkitaudin seurauksena kuolleista on yli 65-vuotiaita.
Iän lisäksi erilaiset perussairaudet, kuten diabetes, sydänsairaus, astma tai keuhkoahtaumatauti, lisäävät entisestään riskiä influenssan vakaville seurauksille.
Ikääntyneillä ei välttämättä esiinny kuumetta influenssan yhteydessä, vaan oireena voi olla esimerkiksi pitkäaikaissairauden paheneminen. Lue lisää influenssan oireista ja jälkitaudeista.
Influenssavirukset ovat yleisiä keuhkokuumeen aiheuttajia. Influenssa myös altistaa bakteerien aiheuttamille jälkitaudeille, kuten keuhkokuumeelle tai verenmyrkytykselle.
Influenssa voi olla hengenvaarallinen myös terveille ikääntyneille.
Riski saada influenssan vakava muoto kasvaa iän mukana, ja siksi ikääntyneiden on erityisen tärkeää suojautua influenssalta. Influenssarokotus on tärkeä myös yli 65-vuotiaiden lähipiirille eli ikääntyneen kanssa säännöllisesti tekemisissä oleville.
Suomessa suurin osa influenssan vuoksi sairaalahoitoon joutuneista on yli 65-vuotiaita
Enemmistö influenssan vuoksi tehohoitoon joutuneista on yli 65-vuotiaita
Influenssa on yleisempi lapsilla kuin aikuisilla. Lapsista noin 20–30 % saa influenssan vuosittain. Lapset myös levittävät influenssaa helposti, koska lapset pysyvät tartuttavina kahden viikon ajan influenssatartunnan jälkeen. Lapset saattavat myös tarvita sairaalahoitoa influenssan takia.
Tyypillisiä influenssan jälkitauteja lapsilla ovat:
Lapsilla yleisin influenssan jälkitauti on äkillinen välikorvatulehdus. Alle 3-vuotiaista lapsista 40 % ja 3–6-vuotiasta 20 % saa akuutin välikorvatulehduksen influenssan jälkeen. Rokotetuilla lapsilla on ollut influenssakaudella vähemmän korvatulehduksia kuin rokottamattomilla.
Influenssarokotus lapsille
Lasten influenssarokotusten avulla voidaan hillitä influenssan leviämistä ja vähentää jälkitautien riskiä. Lapsia voidaan rokottaa influenssaa vastaan 6 kuukauden iästä alkaen. Alle 6 kuukauden ikäisiä voidaan suojata influenssalta esimerkiksi perheen vanhempien lasten ja muiden perheenjäsenten rokottamisella. Myös äidin influenssarokotus raskauden aikana antaa suojaa vastasyntyneelle.
Jopa JOKA KYMMENES AIKUINEN ja JOKA VIIDES LAPSI saa influenssan joka talvi
Raskaus aiheuttaa väliaikaisia muutoksia immuunijärjestelmään, mikä saattaa lisätä alttiutta sairastua influenssaan ja sen jälkitauteihin.
Influenssa lisää myös raskaana olevan riskiä joutua sairaalahoitoon. Tautiin sairastumisella voi olla vakavia seurauksia, kuten ennenaikainen synnytys tai syntymättömän lapsen kasvun hidastuminen.
Influenssarokotus ja raskaus
Influenssarokotusta suositellaan raskaana olevalle sillä se suojaa sekä äitiä että syntymätöntä lasta. Raskauden aikana otettu äidin influenssarokotus suojaa myös vastasyntynyttä ensimmäisten elinkuukausien aikana. Rokotuksen jälkeen äidin vasta-aineet siirtyvät sikiöön istukan kautta. Kun lapsi syntyy, hänellä on valmiina suoja influenssaa vastaan.
Sydän- tai verisuonisairauksia sairastavat
Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat (esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, kardiomyopatia, läppävika, eteisvärinä tai Marfanin syndrooma) ovat alttiimpia influenssan vakavalle muodolle tai jälkitaudeille. On tavallista, että influenssan vuoksi sairaalahoitoon joutuneilla on jokin krooninen sydänsairaus.
Influenssaan liittyy kohonnut sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski:
Rokottautuminen influenssaa vastaan saattaa suojata myös sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöiltä.
Astmaa tai kroonista keuhkosairautta sairastavat
Henkilöt, joilla on krooninen keuhkosairaus, kuten astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentuma tai muu krooninen keuhkosairaus, kuuluvat influenssan riskiryhmään.
Astmaatikoilla on suuri riski saada influenssan vakava tautimuoto tai jälkitauti, vaikka astma olisi lievä tai hyvässä hoitotasapainossa.
Astmaatikoilla on kohonnut riski joutua sairaalahoitoon influenssan takia.
Influenssa voi myös lisätä keuhkojen ja keuhkoputkien tulehdustilaa.
Influenssalla on yhteys astman pahenemisvaiheisiin.
Mahdollisia astmaan liittyviä influenssan seurauksia tai jälkitauteja ovat:
Astma on yleisin perussairaus lapsilla ja yksi yleisimmistä perussairauksista aikuisilla, jotka ovat joutuneet influenssan vuoksi sairaalahoitoon.
Diabeetikot
Ykkös- tai kakkostyypin diabetesta sairastavat kuuluvat influenssan riskiryhmään. Diabetes saattaa heikentää elimistön vastustuskykyä ja siksi infektiot, kuten influenssa, voivat vaikuttaa tavallista enemmän diabetesta sairastaviin. Influenssa voi vaikuttaa myös verensokeritasoihin.
Diabeetikot kärsivät influenssan yhteydessä diabeteksen oireiden pahenemisesta ja muita todennäköisemmin influenssan vakavista muodoista kuten keuhkokuumeesta.
Influenssan seurauksena diabeetikoille aiheutuu muuhun väestöön verrattuna:
Lähteet:
a) THL: Ajantasainen influenssakatsaus – Infektiotaudit ja rokotukset, saatavilla: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa/ajantasainen-influenssakatsaus, viitattu 7.7.2021.
b) THL: Kenelle ilmainen influenssarokote? – Infektiotaudit ja rokotukset, saatavilla: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-, viitattu 7.7.2021.
c) Keskiarvo kausilta 2013/14-2017/18 perustuen lähteeseen ”THL: Influenssakausi Suomessa - Seurantaraportti kaudelta 2017–2018”, saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/136791, viitattu 7.7.2021.
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Influenssarokote. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote, viitattu 27.8.2020.
2. Simon AK et al. Evolution of the immune system in humans from infancy to old age. Proc Biol Sci 2015; 282: 20143085.
3. Centers for Disease Control and Prevention. People 65 years and older & influenza. Saatavilla osoitteesta: https://www.cdc.gov/flu/highrisk/65over.htm, viitattu 27.8.2020.
4. Thompson W et al. Mortality Associated With Influenza and Respiratory Syncytial Virus in the United States. JAMA 2003 Jan 8;289(2):179-86.
5. Terveyskirjasto. Influenssa. Saatavilla osoitteesta: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00570, viitattu 7.10.2020.
6. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-/sairauden-tai-hoidon-vuoksi-riskiryhmaan-kuuluvien-influenssarokotukset, viitattu 28.8.2020.
7. Terveyskylä.fi. Influenssan tartuntatavat ja oireet. Saatavilla osoitteesta: https://www.terveyskyla.fi/infektiotalo/epidemiat/influenssa/influenssan-tartuntatavat-ja-oireet, viitattu 27.8.2020.
8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 65 vuotta täyttäneiden influenssarokotukset. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-/65-vuotta-tayttaneiden-influenssarokotukset, viitattu 27.8.2020.
9. Jacks A et al. Influenza-associated hospitalisations in Finland from 1996 to 2010. Euro Surveill 2012.
10. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2014–2015.
11. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2015–2016.
12. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2016–2017.
13. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2017–2018.
14. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2018–2019.
15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alle 7-vuotiaiden lasten influenssarokotukset. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-/alle-7-vuotiaiden-lasten-influenssarokotukset, viitattu 27.8.2020.
16. World Health Organization. Seasonal influenza. Saatavilla osoitteesta: https://www.who.int/ith/diseases/influenza_seasonal/en/, viitattu 1.6.2020.
17. Heikkinen T et al. Burden of influenza in children in the community. J Infect Dis. 2004; 190(8):1369-73.
18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raskaana olevien influenssarokotukset. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-/raskaana-olevien-influenssarokotukset, viitattu 28.8.2020.
19. World Health Organization. Fact sheet: influenza (seasonal). Saatavilla osoitteessa: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/influenza-(seasonal), viitattu 19.8.2022.
20. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raskaana olevien rokotukset. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/eri-kohderyhmien-rokottaminen/raskaana-olevien-rokotukset, viitattu 28.8.2020.
21. Centers for Disease Control and Prevention. Flu & People with Heart Disease or History of Stroke. Saatavilla osoitteesta: https://www.cdc.gov/flu/highrisk/heartdisease.htm, viitattu 28.8.2020.
22. Kwong J et al. Acute Myocardial Infarction after Laboratory-Confirmed Influenza Infection. N Engl J Med. 2018; 378(26):2540-2541.
23. Boehme A et al. Influenza-like illness as a trigger for ischemic stroke. Ann Clin Transl Neurol. 2018; 5(4): 456–463.
24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Usein kysyttyä influenssarokotuksista. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/usein-kysyttya-influenssarokotuksista, viitattu 31.8.2020.
25. Centers for Disease Control and Prevention. Flu & People with Asthma. Saatavilla osoitteesta: https://www.cdc.gov/flu/highrisk/asthma.htm, viitattu 28.8.2020.
26. Puig-Barberà J et al. Epidemiology of Hospital Admissions with Influenza during the 2013/2014 Northern Hemisphere Influenza Season: Results from the Global Influenza Hospital Surveillance Network. PLoS One. 2016; 11(5):e0154970.
27. Kloepfer K et al. Increased H1N1 Infection Rate in Children with Asthma. Am J Respir Crit Care Med. 2012 Jun 15;185(12):1275-9.
28. Centers for Disease Control and Prevention. Flu & People With Diabetes. Saatavilla osoitteesta: https://www.cdc.gov/flu/highrisk/diabetes.htm, viitattu 31.8.2020.
29. Allard R et al. Diabetes and the severity of pandemic influenza A (H1N1) infection. Diabetes Care 2010; 33:1491-3.
30. Bouter KP. Effect of epidemic influenza on ketoacidosis, pneumonia and death in diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 1991;12:61-8.
31. UK / JCVI Influenza: the green book, chapter 19, 2019. Saatavilla osoitteesta: https://www.gov.uk/government/publications/influenza-the-green-book-chapter-19, viitattu: 31.8.2020.
MAT-FI-2200435-1.0-8/2022