Influenssan tautitaakka on merkittävä
- influenssa
- keuhkokuume
- kuumekouristus
- akuutti hengitysvajausoireyhtymä
Influenssasta johtuvia tautitapauksia, lääkärikäyntejä, sairaalahoitoja ja kuolleisuutta arvioidaan joka vuosi. Kausi-influenssan aiheuttama tautitaakka voi vaihdella suurestikin eri vuosien välillä, ja siihen vaikuttavat kiertävien influenssavirusten ominaisuudet, miten hyvin rokote antaa suojaa ja kuinka suuri osa väestöstä on rokotettu influenssaa vastaan.
Influenssavirukset kiertävät jatkuvasti maailmaa ja saapuvat Suomeen yleensä marras-joulukuussa. Joka talvi esiintyvän influenssaepidemian voimakkuus ja kesto vaihtelevat vuodesta toiseen. Epidemian huippuviikkoina laboratoriovarmennettuja influenssatapauksia on Suomessa tuhansia viikossa, kauden aikana kymmeniä tuhansia.
Laboratoriotestein varmistetut tapaukset ovat kuitenkin vain osa influenssan tautitaakasta. Testausta ei usein tehdä esimerkiksi, jos hoito ei vaadi tarkkaa taudinaiheuttajan määritystä. Influenssa voi myös piillä muun hoidettavan taudin takana.
Influenssalla tiedetään olevan myös odottamattomia seurauksia. Uusien tutkimustietojen mukaan influenssa voi laukaista sydän- ja verisuonitapahtumia, kuten sydäninfarktin tai aivohalvauksen. Influenssa voi johtaa myös olemassa olevan perussairauden, kuten diabeteksen tai astman, pahenemiseen.
Joka vuosi influenssaepidemian aikana Suomessa on keskimäärin 12 sairaalahoitoa vaativaa tautitapausta 100 000 henkilöä kohden viikossa. Epidemian huippuviikoilla tapauksia voi kuitenkin olla moninkertainen määrä. Tämä aiheuttaa kuormitusta terveydenhuollossa.
Influenssaan liittyviä sairaalahoidon syitä voivat olla esimerkiksi:
Näistä syistä johtuvia erikoissairaanhoitojaksoja on Suomessa influenssaepidemian aikana arviolta 23 000, joista 14 000 yli 65-vuotiailla.
Yli 65-vuotiaat muodostavat myös enemmistön influenssan takia tehohoitoon joutuneista. Suurella osalla on jokin altistava perussairaus.
Influenssaan liittyvien kuolemantapausten määrää arvioidaan epidemian aikaisella ylikuolleisuudella eli kuolleisuuden lisäyksellä. Influenssaepidemian aikana ylikuolleisuutta havaitaan yleensä erityisesti ikääntyneillä.
Suomessa influenssasta johtuvia kuolemantapauksia on arviolta noin 350–1400 vuosittain.
Influenssa on yleinen ja se aiheuttaa myös merkittävää kuolleisuutta. On arvioitu, että Euroopassa 30 % tartuntatautien aiheuttamasta toimintakykyisten elinvuosien menetyksestä johtuu influenssasta.
Ilman rokotuksia influenssatartunnan saisi noin joka viides lapsi ja joka kymmenes aikuinen. Influenssarokotusten avulla voimme yhdessä hillitä epidemiaa ja näin suojata sekä itseämme että riskiryhmiin kuuluvia läheisiämme influenssan seurauksilta.
Lähteet:
1. European Centre for Disease Prevention and Control. Factsheet about seasonal influenza. Saatavilla osoitteesta: https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza/facts/factsheet, viitattu 29.9.2020.
2. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2014–2015. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2015–2016. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2016–2017. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2017–2018. THL: Influenssakausi Suomessa -seurantaraportti kaudelta 2018–2019.
3. Hartman L et al. J Am Geriatr Soc. 2018; 66(3): 467–472.
4. Kwong J et al. N Engl J Med. 2018; 378(26):2540-2541.
5. Warren-Gash C et al. Eur Respir J. 2018; 51(3): 1701794.
6. Valdez R, Narayan V, Geiss LS, Engelgau MM. Am J Public Health. 1999; 89(11): 1715–21.
7. Loubet P et al. J Clin Virol. 2016; 79: 68–73.
8. Garg S et al. BMC Infect Dis. 2015; 15: 369. DOI 10.1186/s12879-015-1004-y.
9. Campigotto A, Mubareka M. Expert Rev Anti Infect Ther. 2015; 13(1): 55–68.
10. Gozalo PL et al. J Amer Geriatr Soc. 2012; 60(7): 1260–7.
11. Jacks A, Ollgren J, Ziegler T, Lyytikäinen O. Euro Surveill. 2012; 17(38): pii=20276.
12. Cassini A et al. on behalf of the BCoDE Consortium. Euro Surveill. 2018; 23(16): pii=17-00454.
13. Somes MP, Turner RM, Dwyer LJ, Newall AT. Vaccine. 2018; 36: 3199–207.
MAT-FI-2200436-1.0-8/2022