Usein kysyttyä influenssasta ja sen ehkäisystä
Influenssarokotusta suositellaan joka vuosi, sillä rokotteen teho heikkenee ajan myötä. Influenssaviruksella on kyky muuntua nopeasti ja influenssarokotteet päivitetään joka vuosi suojaamaan uusimmilta viruskannoilta. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittää rokoteviruskannat vuosittain uudelleen.
Influenssarokotusta suositellaan vuosittain, sillä sen tarjoama suoja hiipuu ajan mittaan.
Influenssarokotteet eivät voi aiheuttaa influenssaa, sillä ne sisältävät joko pilkottuja viruksen osasia tai heikennettyjä viruksia.
Influenssaviruksia on neljää päätyyppiä: Influenssa A, B, C ja D. Ihmiselle influenssaa aiheuttavat A- ja B-influenssavirukset. Neljä erilaista influenssavirusten alatyyppiä, kaksi A-virusta ja kaksi B-virusta, kiertävät maailmanlaajuisesti aiheuttaen epidemioita joka vuosi. Influenssarokotteet sisältävät suojan näitä neljää virusta (kahta A-virusta ja kahta B-virusta) vastaan.
Influenssatartunnan voi saada kuka tahansa iästä ja terveydentilasta riippumatta. Suurin osa vakavan influenssan sairastavista on riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, esimerkiksi iäkkäitä, joilla on jokin perussairaus. Perusterveellä hyväkuntoisella henkilöllä influenssa vaatii yleensä muutaman päivän vuodelevon, mutta oireet voivat kestää jopa pari viikkoa.
Influenssarokotteen ottaminen auttaa suojaamaan myös sellaisia lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, jotka kuuluvat influenssan riskiryhmään (ikääntyneet, raskaana olevat ja pitkäaikaissairaat).
Oireetonkin henkilö voi tartuttaa muita, sillä tartunnan saanut levittää influenssaa eteenpäin jo päivää ennen oireiden alkua. Aikuinen saattaa tartuttaa influenssaa noin viikon ajan ja lapsi jopa kaksi viikkoa. Tartunnasta oireiden alkuun kestää yleensä 1–4 päivää.
Tartunnan alkuvaiheessa oireettomat henkilöt levittävät virusta siis usein tietämättään, ja suurin osa tartunnan saaneista voi sairastaa influenssan oireettomana.
Influenssa saattaa tarttua
2 metrin etäisyydeltä
Sairastunut on tartuttava
jopa 8 päivän ajan
Esimerkiksi astmaa, sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavat kuuluvat influenssan lääketieteellisiin riskiryhmiin. Heillä influenssa saattaa olla vaikeampi ja johtaa herkemmin jälkitauteihin kuten keuhkokuumeeseen. Influenssa lisää myös sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä.
Lähteet:
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Usein kysyttyä influenssarokotuksista. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/usein-kysyttya-influenssarokotuksista, viitattu 31.8.2020.
2. World Health Organization. Fact sheet on influenza (seasonal). Saatavilla osoitteessa: https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/influenza-(seasonal), viitattu 19.8.2022.
3. Centers for disease control and prevention. Flu Symptoms & Complications. Saatavilla osoitteesta: https://www.cdc.gov/flu/symptoms/symptoms.htm, viitattu 31.8.2020.
4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Influenssa. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/influenssa, viitattu 31.8.2020.
5. Centers for disease control and prevention. How flu spreads. Saatavilla osoitteesta: https://www.cdc.gov/flu/about/disease/spread.htm, viitattu 28.10.2020.
6. European Centre for Disease Prevention and Control. Factsheet about seasonal influenza. Saatavilla osoitteesta: https://www.ecdc.europa.eu/en/seasonal-influenza/facts/factsheet, viitattu 28.10.2020.
7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset. Saatavilla osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/influenssarokote/kenelle-ilmainen-influenssarokote-/sairauden-tai-hoidon-vuoksi-riskiryhmaan-kuuluvien-influenssarokotukset, viitattu 28.10.2020.
MAT-FI-2200437-1.0-8/2022