Usein kysyttyä influenssasta ja sen ehkäisystä

    Influenssarokotusta suositellaan joka vuosi, sillä rokotteen teho heikkenee ajan myötä. Influenssaviruksella on kyky muuntua nopeasti ja influenssarokotteet päivitetään joka vuosi suojaamaan uusimmilta viruskannoilta. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittää rokoteviruskannat vuosittain uudelleen.

    Influenssarokote kannattaa ottaa ennen influenssakauden alkua, mutta sen voi ottaa myös influenssaepidemian jo käynnistyttyä.

    Influenssarokotusta suositellaan vuosittain, sillä sen tarjoama suoja hiipuu ajan mittaan.

    Influenssarokotteet eivät voi aiheuttaa influenssaa, sillä ne sisältävät joko pilkottuja viruksen osasia tai heikennettyjä viruksia.

    Influenssaviruksia on neljää päätyyppiä: Influenssa A, B, C ja D. Ihmiselle influenssaa aiheuttavat A- ja B-influenssavirukset. Influenssarokotteet sisältävät suojan kolmea virusta (kahta A-virusta ja yhtä B-virusta) vastaan.

    Influenssatartunnan voi saada kuka tahansa iästä ja terveydentilasta riippumatta. Suurin osa vakavan influenssan sairastavista on riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, esimerkiksi iäkkäitä, joilla on jokin perussairaus. Perusterveellä hyväkuntoisella henkilöllä influenssa vaatii yleensä muutaman päivän vuodelevon, mutta oireet voivat kestää jopa pari viikkoa.

    Influenssarokotteen ottaminen auttaa suojaamaan myös sellaisia lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, jotka kuuluvat influenssan riskiryhmään (ikääntyneet, raskaana olevat, vauvat ja pitkäaikaissairaat).

    Oireetonkin henkilö voi tartuttaa muita, sillä tartunnan saanut levittää influenssaa eteenpäin jo päivää ennen oireiden alkua. Aikuinen saattaa tartuttaa influenssaa noin viikon ajan ja lapsi jopa kaksi viikkoa. Tartunnasta oireiden alkuun kestää yleensä 1–4 päivää.

    Tartunnan alkuvaiheessa oireettomat henkilöt levittävät virusta siis usein tietämättään, ja suurin osa tartunnan saaneista voi sairastaa influenssan oireettomana.

Lähteet:

MAT-FI-2500151-1.0-6/2025